Tiedätkö mikä on digitaalinen euro, digitaalinen dollari tai muu digitaalinen keskuspankkiraha? Tiedätkö miten se eroaa tavallisesta, omalla pankkitililläsi olevasta rahasta?

Miksi niitä halutaan ottaa käyttöön ja mitä uhkia ja mahdollisuuksia niihin liittyy?

Jos et tiennyt, niin tämä artikkeli vastaa em. kysymyksiin.

Mikä on digitaalinen keskuspankkiraha eli CBDC?

Suomen Pankin mukaan:

Lyhenne CBDC tulee englannin kielen sanoista Central Bank Digital Currency, suomeksi keskuspankin digitaalinen valuutta. Euroalueella digitaalisesta keskuspankkirahasta käytetään nimeä digitaalinen euro. Digitaalinen euro olisi keskuspankkirahaa, joka olisi tarjolla yksityisille henkilöille ja yrityksille.

Tällä hetkellä ainoa keskuspankkiraha, joka on tarjolla yksityisille ja yrityksille, on fyysinen käteinen raha – setelit ja kolikot.

Mutta seteleillä ja kolikoilla ei voi maksaa esim. netissä. Sähköisiin maksuihin, kuten vaikkapa verkkokauppatilauksiin tai kun maksamme maksukortilla kaupassa, käytämme yksityisten liikepankkien luomaa tilirahaa.

Käteisen rahan käyttö on vähentynyt monissa maissa. Digitaalisen keskuspankkirahan on tarkoitus toimia ikään kuin digitaalisena käteisrahana. Ja keskuspankkijohtajien ja poliitikoiden puheiden mukaan fyysisen käteisen rinnalla. Ainakin jonkin aikaa.

Vuonna 2023 11 maata on ottanut käyttöön digitaalisen keskuspankkirahan ja yli 20 maata on ottamassa sellaisen käyttöön.

Sen lisäksi 114 maata tutkii CBDC:tä.

Miksi digitaalinen keskuspankkiraha halutaan ottaa käyttöön?

Se on hyvä kysymys. Mihin tarvitsemme digitaalista käteistä, kun voimme nyt maksaa fyysisellä käteisellä ja verkkopankin kautta laskut ym. tilisiirrot?

Euroopan keskuspankin sivuilla digitaalista euroa perustellaan näin:

Jos diktatuuri, kuten Neuvostoliiton kaltainen hallinto, nousisi valtaan ja käyttäisi digitaalista keskuspankkirahaa (CBDC) valvontatyökaluna, se voisi aiheuttaa vakavia ongelmia kansalaisille.

Ensinnäkin, hallinto voisi käyttää CBDC:ta seuratakseen tarkasti kansalaisten taloudellista toimintaa ja asettaakseen rajoituksia heidän varojensa käytölle. Tämä voisi johtaa siihen, että kansalaiset menettäisivät taloudellisen vapautensa, eivätkä voisi käyttää rahaa haluamallaan tavalla.

Toiseksi, CBDC:ta voitaisiin käyttää rahoituksen seurantaan ja rajoittamiseen. Hallinto voisi esimerkiksi asettaa rajoituksia rahansiirroille tietyille alueille tai tiettyihin maihin. Tämä voisi johtaa taloudelliseen eristyneisyyteen ja kansalaisten vapauden rajoittamiseen.

Kolmanneksi, hallinto voisi käyttää CBDC:ta sensuuriin ja propagandan levittämiseen. Digitaalisen keskuspankkirahan avulla hallinto voisi esimerkiksi rajoittaa kansalaisten pääsyä tiettyihin verkkosivustoihin tai rajoittaa heidän sananvapauttaan. Tämä voisi johtaa yksityisyyden menetykseen ja kansalaisten oikeuksien rajoittamiseen.

Neljänneksi, jos diktatuurin hallinto käyttäisi CBDC:ta väärin, se voisi johtaa taloudelliseen sortoon ja epätasa-arvoon. Hallinto voisi esimerkiksi antaa suosituksia tai pakottaa kansalaiset sijoittamaan rahansa tiettyihin kohteisiin tai yrityksiin, mikä voisi johtaa taloudelliseen epätasa-arvoon.

Lopuksi, jos hallinto käyttäisi CBDC:ta väärin, se voisi johtaa kansalaisten yksityisyyden menetykseen ja tietojen väärinkäyttöön. Hallinto voisi esimerkiksi kerätä ja tallentaa tietoja kansalaisten rahansiirroista ja käyttää niitä väärin, esimerkiksi kiristääkseen tai manipuloidakseen kansalaisia.

Mitä CBDC:stä tiedetään nyt?

Kansainvälinen järjestelypankki eli BIS, joka on hieman kuin kaikkien keskuspankkien keskuspankki, suosittelee vuoden 2021 raportissaan mm. seuraavia toimenpiteitä:

-CBDC tulisi kytkeä maailmanlaajuiseen digitaaliseen henkilöllisyysjärjestelmään (digitaalinen ID)
-keskuspankkitilit tulisi olla suoraan kytketty digitaaliseen identiteettiin

Tiedämme nyt jo, että digitaalisen CBDC:n käyttöä voidaan jäljittää ja valvoa. Lisäksi se yhdistettäisiin digitaaliseen henkilötodistukseen. Sellaisen käyttöönottoa kaavaillaan Suomessakin jo tulevana syksynä.

Sen lisäksi että CBDC:n käyttöä voidaan valvoa ja jäljittää, niin siitä on mahdollista tehdä ohjelmoitavaa rahaa. Digitaaliseen, ohjelmoitavaan keskuspankkirahaan voisi määritellä hallitusten ja keskuspankkien toimesta erilaisia sääntöjä, kuten millä maantieteellisellä alueella rahaa voi käyttää, mitä sillä voi ostaa ja mitä ei.

Hiilikrediitit vai Kiinan mallinen sosiaalinen luotto?

Tiesitkö, että Kiinassa on jo käytössä järjestelmä, jossa viranomaisten hallinnoima järjestelmä määrittelee voiko kansalainen ostaa junalipun, asioida tietyissä liikkeissä jne? Sitä sanotaan Social Credit järjestelmäksi. Se on aika karmea, etkä varmaankaan haluaisi sellaista tänne.

Jos täällä valtaan nousisi sellainen taho tai ideologia, joka haluaisi rajoittaa rahankäyttöäsi vaikkapa asuinalueesi ulkopuolella, se voisi ohjelmoitavan CBDC:n kautta tehdä niin. Se voisi myös määrittää paljonko rahalla saa ostaa vaikkapa polttoainetta, lihaa ym. ”korkean hiilijalanjäljen omaavia” tuotteita ja palveluja.

Oletko muuten huomannut, että eräät pankkien sovellukset seuraavat hiilijalanjälkeäsi? Tiesitkö, että monet valtiot keräävät jo ”hiiliveroa”? Kuulitko, että Englannissa eräät ravintolat ilmoittavat annoksien hiilidioksidipäästömäärän?

Jos maailmaan julistettaisiin vaikkapa ilmastollinen ”hätätila” ja hiilidioksidipäästöt pitäisi saada rytinällä alas, niin meidän ihmisten pitäisi käyttää rahaa hyvin eri tavalla. Digitaalisen CBDC:n avulla valtiot varmistaisivat että näin tapahtuisi.

Digilompakkoon voitaisiin määrittää henkilökohtainen CO2-kiintiöjärjestelmä, jota enemmän et voi kuluttaa. Tai voit, jos ostat lisää hiilikrediittejä. Oletettavasti voit myös myydä niitä, jos kulutat vähän.

On myös mahdollista, että digitaaliseen henkilöllisyyteen kytketään muitakin järjestelmiä kuin digilompakko. Euroopan Unionissa on puuhattu digitaalista rokotetodistusta jo pitkään. Koronapassi oli sen esiaste.

Jos digi-ID:n kytketään rokotepassi, niin on käytännössä mahdollista, että et saa valtion avustuksia tai et voi käyttää digirahaasi, jos sinä tai lapsesi ei ole ottanut määrättyjä rokotuksia. Tällainen käytäntö otettiin hiljattain käyttöön Brasiliassa.

Onko meillekin suunniteltu tulevaksi Kiinan mallinen sosiaalisen luoton järjestelmä? Sitä emme vielä tiedä.

Oli käytännön sovellutus mikä tahansa, niin erilaisten todellisten tai ideologisesti kuviteltujen uhkien avulla viranomaiset pystyisivät ohjaamaan rahankäyttöäsi ja säätelemään elämääsi hyvinkin pitkälle.

Nyt olisi hyvä aika kysyä itseltäsi, että haluatko sitä? Haluatko, että ylikansalliset instituutiot kuten esim. YK, viranomaiset ja poliitikot määrittelevät vallalla olevan ideologian mukaisesti mitä saat omalla rahallasi tehdä? Jonka eteen olet ehkä paiskinut lujastikin töitä.

Vai haluatko päättää itse kulutusvalinnoistasi kysynnän, tarjonnan ja omien mieltymystesi mukaan?

Yhteiskunnassa tapahtuu monia asioita, joita emme välttämättä halua. Siihen voimme yrittää vaikuttaa äänestämällä.

Monet poliitikot ajavat ylikansallista kontrollia ja päätöksentekoa, koska ”ongelmat ovat globaaleja”. Ei ole väliä uskotko ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen vai et, mutta sillä on väliä luotatko valtioon niin paljon että olet valmis antamaan sille täyden vallan rahankäyttöösi ja lompakkosi sisältöön. Jos luotat, voit lopettaa lukemisen tähän.

Haluan säilyttää vapauteni. Mitä voin tehdä?

Ota tämän listan mukaiset toimet käyttöön välittömästi ja muista, että on äärimmäisen tärkeää että teet niin.

1. Käytä käteistä niin usein kuin mahdollista. Älä asioi yrityksissä, jotka eivät ota käteistä vastaan. Säilytä käteistä lompakossasi tai muualla säilössä.
2. Vaihda sellaiseen pankkiin, joka mahdollistaa asioinnin ilman digi-id:tä. Voit avata tilin myös ulkomaisessa pankissa.
3. Ota yhteyttä kansanedustajiin ja kerro mielipiteesi. Tue edustajia, jotka vastustavat käteisestä luopumista.
4. Hanki jonkin verran fyysistä kultaa, hopeaa tai muuta arvometallia.
5. Pyri käyttämään kryptovaluuttaa, esim. Bitcoin tai Monero. Myös yritykset voivat vastaanottaa maksuja kryptoissa.