Jostakin syystä talouselämän lehdet ovat lähes vaienneet GrowHow-kaupasta, jossa jopa 30 miljardin omaisuus myytiin 207 miljoonalla. Ehkä virhe on täysin uskomaton.

Valtio oli myös Kemiran ja siitä myöhemmin irrotetun lannoitetehdas GrowHow:n suurin omistaja. Valtio päätti luopua GrowHowsta ja myi loput osakkeensa norjalaiselle lannoitejätti Yaralle. Valtio, joka suurimpana omistajana hallitsi yli kolmannesta yhtiöstä, sai GrowHow-osakkeistaan 207 miljoonaa.

Tuolla kolmanneksella Yara joutui – oikeammin pääsi – tekemään ostotarjouksen yhtiön lopuistakin osakkeista ja onnistui siinä, sillä tarjosihan Yara pörssipelureille kunnon pikavoitot. Samaan aikaan ostajan edustaja arvioi yhtiön varallisuudeksi 870 miljoonaa. Valtio siis myi Jyri Häkämiehen nimissä 290 miljoonaa 207 miljoonalla – tässä vaiheessa.

Suomen valtio antoi kaupalla Yaralle monopolin Suomen markkinoille. Sen jälkeen lannoitteiden hinnat ovat moninkertaistuneet.

Soklin fosfaatin arvo tiedettiin ennen kauppaa

GrowHow-kaupan mukana meni useita tuotantolaitoksia ja mainitut Siilinjärven ja Soklin malmivarat, jälkimmäiset ilmaiseksi kaivosoikeudella. Kun kauppa oli vasta tekeillä, Soklin fosfaatin arvoksi katsottiin Kauppalehden artikkeleissa, joissa haastateltiin GrowHow:n toimitusjohtajaa, 13-14 miljardia. Samaan aikaan hätäiltiin maailman ruokakriisistä, biopolttoaineista ja Kiinan ja muun idän kysynnän vaikutuksesta ruoan hintaan – siis lannoitteidenkin hintaan. Näitä asioita tarjoiltiin jokaisessa mediassa lähes ykkösaiheena, kuten jokainen muistaa.

Jos ei saa lupaa myydä – myydään ilman lupaa

Paavo Lipposen toinen hallitus pyysi eduskunnalta valtuuksia kaikkien valtion Kemira-osakkeiden myyntiin. Hanke kaatui eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan vastustukseen. Vuonna 2003 Kemiran lannoitetuotannosta vastannut liiketoimintayksikkö Kemira Agro muutettiin Kemira GrowHow’ksi. Seuraavana vuonna GrowHow’sta muodostettiin osakeyhtiö. Sen hallitus voi myydä pyytämättä eduskunnalta lupaa.

Yara avaamassa Soklin kaivoksen, tuotot ulkomaille

Soklin miljardien arvoisen fosforiesiintymän kaivosoikeudet omistava Yara tiedotti, että sen tavoitteena on aloittaa kaivostoiminta Soklissa 2014–2015. Fosfori kuitenkin tullaan jatkojalostamaan Suomen sijaan Venäjän Kovdorissa, koska rikastamon perustaminen Sokliin olisi yhtiön mukaan ollut liian suuri investointi.

Kymmenien miljardien arvoinen?

Kymmeniksi vuosiksi riittävä Soklin malmi on huomattavasti puhtaampaa kuin Euroopassa käytettävä marokkolainen ja malmin fosfaattipitoisuus on korkea. Siilinjärvi toimii erittäin kannattavasti ja sitä laajennetaan 8%:n pitoisuudella mutta Soklissa pitoisuus on 20%. Voi hyvin arvioida, että Siilinjärven ja Soklin malmin arvo on 3-5-kertaistunut ja Siilinjärveä rikkaamman Soklin arvoksi voi laskea laajalla haarukalla ainakin 40 mutta nyt jopa 70 miljardia euroa. Tämä ilman niobia ja uraania.

Yksin ”sotilasmetalli” niobin arvo on noin 5 miljardia euroa. Vielä silloin, kun GrowHow:n myynnistä ei ollut tietoa, Soklin kaivos arveltiin avattavaksi pelkän niobin varaan. Muun muassa kansanedustaja Erkki Pullianen kyseli eduskunnassa, kuinka Soklin niobikaivoksen ympäristöasiat tullaan hoitamaan. Soklissa on myös uraania ja kaivosta on kaavailtu myös uraanin varaan.

Kun ottaa huomioon Siilinjärven arvon, näyttää siltä, että valtio myi jopa 30 miljardiksi kasvavan osuutensa 207 miljoonalla. Tuolla GrowHown 207 miljoonalla saadaan juuri ja juuri rakennettua Soneran kanssa myyty viranomaisten tietoverkko uudelleen.

Uskooko kukaan erehdykseen?

Erehdyksen mittaluokkaa kasvattaa se, että lannoiteraaka-aineiden hintakehitys oli myyntihetkellä jokaisen maanviljelijän ja kadunmiehenkin nähtävissä ja osin jo käsillä. Joku olisi jo valmis kysymään, että oliko kyseessä edes erehdys.

Häkämies itse ei vieläkään usko tehneensä mitään virhettä.